Lazy sunday

Suomessa tuli aina odotettua innolla viikonloppua, mutta täällä en edes ehdi sitä kaivata kun arki onkin jo sujahtanut ohi. Vapaa-aikana tapaan kavereita pääosin kahvin/lounaan lomassa joten saatan olla aikamoinen ryhävalas kun palaan takaisin Suomeen.... Alussa kirosin sydämeni pohjasta kukkulan päällä asumista, mutta nyt jälkeenpäin olen oikeastaan salaa iloinen siitä kuinka aina kaupungilla syöpöttelyn jälkeen on kotia päästäkseen pakko kavuta tuo painajaisten polku.

Viikkoon on mahtunut kaikenlaista... tunsin itseni jälleen opiskelijaksi istuessani Victoria Universityllä tapaamassa kaveriani Jackiä, jonka kanssa vietettiin ikuisuus puhuen Game of Thronesista! Leffassa on tullut käytyä kahdesti, oli hieman draamaa hostperheestä potkitun frendin kanssa, paikalliset kaverit yritti saada mut ymmärtämään rugbya ja perjantai-iltana heiluttiin kaupungilla suomalais-ruotsalais-tanskalais-ranskalaisella possella. Ei paha viikko, vaikka rahaa paloikin hitunen liikaa...

Täällä yökerho/baarisysteemi on muuten aivan mahtava. Minkäänlaisia sisäänpääsymaksuja tai narikoita ei ole olemassakaan, ja koska kaikki parhaat pleissit sijaitsevat saman kadun varrella, voi illan aikana käväistä vaikka 10 eri paikassa tanssimassa köyhtymättä senttiäkään. Alkoholi täällä tosin maksaa maltaita, mutta valveutunut kuluttajahan alottelee aina kaverin mestoilla muutenkin!

Jonkinsortin fudistapahtuma!

Tämä päivä kuitenkin oli ihanan laiska. Wellyssä on joka sunnuntai monia markkinoita ja sunnuntaisin porukkaa on keskustassa liikkeellä ihan piposti. Monet perheet lähtevät aamupalalle kahviloihin ja pelkän aamukahvin ostamiseen menikin noin puolisen tuntia, kun kaikissa kahviloissa oli täyttä. Mua ei kuitenkaan haitannut, eikä paljon muitakaan. Mihin kellään kiwillä olisi kiire sunnuntaina?

Torilta napattiin tuoreet hedelmät ensi viikolle ja nautittiin musiikista & ruoasta. Yhdestä kojusta sai jopa churroja! Ensi sunnuntain 'terveelliset' eväät on siis jo tiedossa.

Innostuttiin ostoksien jälkeen lähtemään vielä pikku ajelulle toiselle puolelle Wellingtonia, missä en ole vielä ollutkaan ja voi jestas mitkä näkymät. Täällä kun hetken asuu niin maisemiin hieman tottuukin, mutta onneksi tulee niitä hetkiä kun oikeasti pysähtyy katsomaan ympärilleen ja muistaa että jösses, mä oikeasti asun täällä eeppisten vuorten ja turkoosin meren välissä.

Mun kamera jäi täysin kakkoseks tolle näkymälle. Crazy!

Isabellalla on lomaa koulusta vielä ensi viikko, joten sen ajan joudun vielä työskentelemään normaalia enemmän. Kesää ja oikeasti lämpimiä säitä odotan ihan sikana, yksi uusista kavereistani on jo luvannut viedä mut surfaamaankin.... Snoukkakokemusten perusteella oon varmaankin maailman toivottomin tasapainoilija, joten mitään mahtavaa onnistumista tuskin tulen kokemaan. Mutta mikäs siinä, vaikka nolaisinkin itteni totaalisesti niin olenpa ainakin yhtä kokemusta rikkaampi! 

Lumihuippuset vuoret tuolla takana on itse eteläsaari ! Lautalla sinne matkustaa n. 3h.